E.S.A.O.

Vaihteeksi valmiimpi sivu, tosin kiireessä tehty ja siksi vahingossa hieman turhan pienellä resolla skannattu.

Sisäpiirin vitsi tai tilannekomiikka, joka tähän liittyy: Sarjis on tehty Kvaak.fi:n huhtikuun haasteeseen. Deadline oli siis 30.4, mutta muistin haasteen vasta 6.5. Olin kuitenkin jo miettinyt niin monta variaatiota Tohtorista, että oli pakko käyttää yksi niistä pois, kun haastettakaan ei oltu vielä julistettu päättyneeksi.

Ja mainoksenkaltainen tiedote: TV2 alkoi juuri näyttämään Dr. Whota maanantaista torstaihin klo 20.00. Kyseessä on uusi 2005 alkanut sarja, joka lienee jo kertaalleen Suomessakin näytetty ainakin johonkin asti.

Kerrankin kun sattui inspiraatio yht’aikaa sekä ideallisesti, tyylillisesti että metodillisesti, kynästä loppui muste täsmälleen ensimmäisen ruudun kuvaosuuden valmistuttua. Teksteihin ei olisi enää riittänyt, saati sitten sivun muihin ruutuihin. Muut vastaavat kynät oli tietenkin toisessa osoitteessa eikä taskuihinkaan ollut sattunut jäämään yhtään kiertolaista.

En viitsinyt alkaa keskeneräistä sen vakavammin skannailemaan ja siistimään, joten kuvasin nopeasti puhelimella. Piirtelin luonnoskirjaan, joten paperissa oli normaalia enemmän vuotojäljistä johtuvaa likaa. Ohuemman luonnoslehtiön kanssa olenkin ottanut käyttöön suojapaperin, mutta tälle sellaista ei ole vielä tullut hankittua.

Kuollut kynä oli Pilotin ohut Drawing pen, paksuus 08, mikä tuottaa paksuudeltaan tuollaista geckon silmissä näkyvän viivaa. Taustalla olevan hahmon viivat ovat paksunnetut. Sitä paksummat “viivat” ja alueet on ensin rajattu Pilotilla, kuin myös terävimmät kulmat ja tarkimmat kohdat väritin sillä.

Isommat alueet eli suurin osa mustasta on Sharpien Fine pointilla. Sen luonnollinen paksuus vastaa suunnilleen taustahahmon viivaa, mutta sen muste imeytyy niin hanakasti paperiin että viivasta tai värialueen rajasta tulisi helposti rumahko ilman Pilotilla rajaamista. Muste on kuitenkin paljon paremman näköistä kuin Pilotin kynissä. Ennen käytin täyttämiseen Pilotin Calligraphieta, eli Drawing penin lättäkärkistä sisarusta 10-30 vahvuuksilla, mutta varsinkin kuivuttua orinaali näyttää niillä liian valjuilta ja digitoidessakin tulee enemmän siistittävää kun osa alunperin mustasta onkin raja-arvon alittavaa harmaata, joka muuttuu valkoisiksi pisteiksi.

Tämä oli tarkoittu epävisuaaliseksi hahmoksi kirjaan (sellaiseen jossa on paljon tekstiä ja kuvia vain kannessa). Siksipä se onnistui yli odotusten piirroksena.

Suunnitteilla olisi todennäköisesti novellikokoelma jossa kukin novelli vie kuitenkin koko kirjan kattavaa tarinaa eteenpäin. Voi olla että puhtaasti novellien sijaan kyseessä tulee olemaan lähes novellimaisia kappaleita. Tai sitten lukija ei tule näitä eroja huomaavan ja luulee kyseessä olevan vain normaalikirja. Mitä se varmaan onkin, jos ylipäätään on mitään.

Ergonomiaa.

Toisinaan tulee katsottua ihan tarkoituksella mahdollisimman läheltä piirrintä. Ei sillä että siitä mitään hyötyä olisi.

Prototyyppi hahmotyypistä jota olen suunnitellut useampaankin sarjakuvaan.

Olet kirjastossa ja löydät kauan kaipaamasi kirjan tai mielenkiintoisen uutuuden. Päätät ottaa sen heti mukaan miettimättä sen enempää. Juuri kun kätesi on 20cm päässä kirjasta, joku toinen kaappaa kirjan. Olet suomalainen, et ole huomaavinasi tappiota sillä vierestä löytyy toinen lähes yhtä mieluinen kirja. Otat sen etkä murehdi edellistä. Tai pikemminkin yrität ottaa, sillä sama toistuu jälleen.

Vilkaiset viholliskäden omistajaa. Hän on selvästi lukija tyyppiä oleva keski-ikäinen hylkiö. Itseäsi helposti päätä lyhyempi ja antaa sinulle alaviistosta paheksuvan katseen. Tämä on hänen osastonsa.

Katseesi jatkaa vielä alemmas, kiinnostuneena kuinka paljon hänellä on jo kirjoja mukana. Onko hänellä kenties kori tai laukku kirjoja varten. Ei. Ei koria, ei laukkua, ei jalkoja. Et ole kohdannut vain kiinnostuksesi jakavaa kilpailijaa, olet kohdannut pahimman painajaisesi.

Elokuvaillan innoittamana.

Tämän tein Kvaakin kuukausihaasteeseen aiheesta “Naiset”.

Innostuin taas piirtopöydän käytöstä kun löysin viimein kelvollisen ohjelman sillä suttailuun: MyPaint

Tässä pelleilyssä katsoin mallista Lassin ilmeitä ja piirsin niiden ympärille kuhunkin sopivan hahmon. Unikekoon olen varsin tyytyväinen, sillä vaikka muut toimii vain ilmeen ansiosta, siinä onnistui jotain muutakin.

Ei ollut juuri tässä kuvassa tämä lähde käytössä, mutta ideoiden puutteessa olen viime ajat harjoitellut ja tutkinut tätä kokoelmaa:
http://unmitigatedaudacity2.blogspot.com/2009/01/great-calvin-expressions.html